(julkaistu alunperin vanhoilla kotisivuilla 3.11.2006, päivitetty siellä 31.7.2012)

Holappa-suvun varhaishistoria

Holappa-suku on lähtöisin Jääsken kihlakunnan toisesta neljänneksestä. He olivat Niemen kuninkaan kartanon alamaisia. Voitaneen sanoa, että lähinnä kai maaorjia - mistä nimikin kertoo "holop" eli orja, alamainen ja "sielu" - Venäjän kielessä tunnetaan kaikki muodot.

Käkisalmen Bokostasta tuli vuonna 1495 noin viisikymmentä ortodoksia Ruotsin puolelle Jääskeen anoen turvapaikkaa Novgorodin hirmuhallitsijan Iwan Suikin hirmuisen verotuksen ja komennon takia. Heidät sijoitettiin Ruotsin Kuninkaan omistamaan Niemenkartanoon maatyömiehiksi. (Katso Jääsken kihlakunnan historia osa I s. 476-479.) Holopov / Holoppa mainitaan ensikerran näiden n. 50:n Käkisalmelaisen turvapaikan hakijan joukossa. Tässä luettelossa mainitaan Holop eli "Holop" Antrejew (z). Ei olla varmoja, onko Holop oikea sukunimi vaiko haukkumanimi. Antrejew viittaa Olofin isään Andreihin. Nämä tutkimuslöydöt teki Kauko Pirinen vuonna 1985-88 aikana.

Listassa mainitulla Olof Andrejev (holop (v):lla oli mahdollisesti kolme tai neljä poikaa; Andrei, Jöns ja Olof Olofinpoika s. n.1510. Tällä katraalla SAATTOI vielä olla yksi veli Erkki, mutta tämä todella epävarma tieto toistaiseksi! Tämä Olof Olofinpoika muutti Limingaan ja muut jatkoivat asumista Jääskessä. Jo 1500-luvun lopulla suku oli levinnyt Hiitolan ja Jaakkimaan pitäjiin . Jääsken toisen neljänneksen Ylikruunun kylässä mainitaan maakirjassa vuonna 1554 Jöns Holoppa, joka lienee vanhemman Olofin poikia ja häviää asiakirjoista vuoden 1556 jälkeen - luultavasti kuoli. Jääskeen jäänyt suku levisi Hiitolaan, Jaakimaalle, Kiteelle, Tavinsalmelle sekä Inkerinmaan pitäjiin.

Niemen kuninkaan kartano (web-arkistolinkki) sijaitsi entisen Jääsken pitäjän kirkonkylässä, vuoksen yli menevän sillan lähellä, noin kolmesataa metriä alavirtaan. Kartano oli samalla Jääsken nimismiehen virkatalo. Kartano oli mahtavimmillaan 1550-luvulla. Neljänneskuntia kuului Jääskeen kaksitoista. Jokaisessa neljänneskunnassa oli nimeltä mainittu (vastaa nykyistä kunnan johtajaa) kylän uskottu mies.

Vuonna 1608 sodassa oli vääpeli (Fält fäbel), Matts Mattsinpoika Holoppa, kirvulaisena sotilaana ja hän olikin kirvulaisen lippueen vääpeli. Matts Holapan on täytynyt syntyä 1500-luvun lopulla n.1580 ja isänsä Matts Holappa n. 1540-50 seutuvilla. Vanhemman Mattsin isä lienee juuri Jöns Holappa.

Sukunimenä ovat 450-vuoden aikana esiintyneet Holop / Holopain / Holoppa / Holappa. Kauko Pirisen mielestä on selvää, että Holopain / Holopainen suku on alkuaan Holop, jota tavataan Kiteen ja Tohmajärven seutuvilla ja josta sukua siirtyi Tavinsalmelle - lähinnä Iisalmen ympäristöön. Siellä Holopain / Holoppa sukua on nykyään runsaasti.

Suvun leviäminen ympäri maailmaa

Suvun hajoaminen ympäri maailmaa alkoi ”Amerikan kuumeesta” ja suurista nälkävuosista. Noin vuoden 1860 jälkeen levisi huhu maailmalle Amerikan valtavasta rautatietyömaasta, suurista kaivoksista ja kultalöydöistä. Perintöosuudet taloista myytiin vieraille, jotta matkaliput saataisiin.

Pudasjärven Korpisen Holapasta muutti Olli Juhonpoika Holappa s. 1831 perheineen johon kuului 14 henkeä Amerikkaan, mikä on suurin kerta muutto yhdestä talosta.Kaikkiaan Amerikkaan meni vuosina 1860-1910 välillä 1890 sukuun kuuluvaa sielua Oulun läänistä.

Kuusamon seuduilta väki puolestaan meni venäjän ”Kuolaan ja Muurmannille”. Lisäksi monet kuusamolaiset valitsivat Norjan, jonne mentiin kävelemällä tuntureiden yli lähinnä Varangaan, jossa elelivät kalastajina.

... ja Laitasaareen

Olof Olofinpoika Holappa (sn.1510) muutti noin 1535-1540 Limingan Laitasaaren kylään , jossa tuolloin oli parikymmentä savua. Olofilla oli ainakin kaksi poikaaPaavali Ollinpoika Holappa jaMatti Ollinpoika Holappa mahdollisesti nimeltä tietämätön tytär, joka vanhan perimätiedon mukaan naitu Pyykön sukuun Utajärven Ahmaksenkylään.Toistaiseksi ei ole löytynyt kirjallista mainintaa mistään käräjä- tai muista asiakirjoista, joka asian vahvistaisi.Asiakirjoissa kyllä mainitaan Ahmaksella 1550 –jälkeenPaavo Pyykkö (Påul/Phål Pycö).Tämä 1550-1580 Utajärvellä elänyt Pyykön suku lienee karjalaisia sukuja, samoin Räisäsen suku, joka asui Ahmaksella samaan aikaan. Kolmas karjalainen suku Utajärvellä oli tuohon aikaan Holappa suku Sanginjärvellä. Ollin poika Paavali rakensi talonsa Muhoskylän Perukkaan.

Kuka tämä Matti Holappa Laitasaaressa oli?

Laitasaaressa asui myös myöhemmin Matti Holappa. Tämän Matin isännimeä ei ole toistaiseksi löydetty asiakirjoista. Hän saattaa toki olla Paavali Ollinpoika Holapan poikia, mutta myös Olli Ollinpoika Holapan (sn. 1510) mahdollisen Erkki -nimisen veljen poika. Erkki Ollinpoika Holappa, on vielä epävarmasukujohde, jolle emme toistaiseksi ole löytäneet pitävää todistetta asiakirjoista. Paavali Ollinpoika Holapan ja Matin talojen välinen matka on noin 13 kilometriä ja sijaitsivat siis ihan eri puolilla kylää. Toki välissä on oiva kulkureitti Oulujoki, jota pitkin kyllä pääsi.

Vuonna 1587 ilmestyy siis Laitasaaren perukoille Matti Holappa viljelemään entistä Heikki Koliaisen tilaa. Tila on kooltaan 9 pannia. Matin tilan sijainti on määritelty asiakirjoista löytyvien naapureiden mukaan ja se sijoittuisi vanhan Rahkon - nykyisen Hyrkin (no 12) ja vanhan Lauri Määtän talojen läheisyyteen. Siinä on nykyään Apajan talo - eli entinen Wilmi.

Vuonna 1590 vainovenäläiset polttivat Matin talon ja se oli hetken autiona. Matti nousi jaloilleen tuhoista huolimatta ja sai jälleen vuonna 1592 tilan veronmaksukykyiseksi. Vuonna 1598 Matin tila on liitettynä Pekka Erkinpoika Holapan kanssa yhdysviivalla asiakirjoissa yhteen. Matin tilan koko oli 2/3 manttaalia ja Pekan 1/3 manttaalia. Vuodesta 1599 lähtien ei Matti Holapan tilaa löydy enää maakirjoista, mutta kymmenykset talosta maksetaan. Matti taisi itse olla jo tuolloin vanha tai sitten hän kuoli. Ilmeisesti leski tai pojat maksoivat kymmenykset talosta, jotta se saataisiin pysymään omalla suvulla. Vuonna 1605-1606 Matti Holapan talo mainitaan autioksi, mutta kymmenyksiä maksettiin mm. voilla jne. kuten tapana oli. Matin tilan näyttää sitten ottaneen Heikki Wilmi - mies joka kunnostautui mm. Vienan kostoretkilläkin. Saattaa olla, että Wilmi asui tilalla jo aiemmin, koska kymmenyksiä maksettiin.

... ja Muhoskylään

Paavali Ollinpoika Holappa lienee s. n. 1530 seutuvilla, k. noin 1592-1601 aikaan Muhoksella. Hän asui Muhoskylässä, jonka talolliseksi ja uudistilalliseksi hän on merkitty vuodesta 1550 lähtien Holapan talossa. Hänellä on naapureina Simo Tikkanen sekä Lotvi Pekanpoika ( Lotvosen suvun varhaisin esi-isä). Tämän Paavali Ollinpojan talon paikka voidaan perustellusti sijoittaa Perukalle. Hänen naapurinsa (Lotvi Pekanpoika, Nykyri, Karjalainen ja Tomperi) asiakirjoissa viittaavat Perukan kylälle ja Muhosjoen varteen. Lotvi Pekanpoika on Lotvosen suvun varhaisin esi-isä ja hänen talonsa sijaitsi nykyisen Honkalankylän alueella. Nykyri oli Lotvosta vastapäätä. Karjalainen on Perukalla -missä sijaitsee nyk. Pohjolakoti sekä Tomperi sijaitsi nykyisen Toivolakodin tienoilla. Jossain näiden välimaastossa Paavalin tila oli, ehkä vanhan Honkalantien varrella?

Paavali esiintyy asiakirjoissa 1550-1565 saakka täysin vain patronyymillä Ollinpoika. Vuoden 1566 kymmenysluettelosta selviää hänen sukunimensä Holappa, kirjoitettuna muotoon Holap. Paavalin tila on aluksi melkoisen pieni, mutta hän sinnikkäästi kasvattaa vuoteen 1578 mennessä sitä jopa 8 panninmaahan. Myös Kauko Pirinen on löytänyt 1980 luvulla tämän saman - hän on kirjoittanut muistiinpanoihin Per Paval Holappa. Paavali Holapan taloa eivät vainovenäläiset polta vuonna 1590, mikä voisi tarkoittaa sitä, että hän osasi puhua Venäjää. Paavalin talo oli lähes ainoa mikä jäi venäläisiltä polttamatta. Voi myös johtua siitä, että talo on sijainnut todella syrjässä ja vainolaiset eivät sitä ole silloin löytäneet. Kuitenkin sitten vuonna 1592 hänenkin talonsa poltetaan. Vuoden 1592 jälkeen Paavali Holapan taloa ei löydy maakirjoista, luultavasti isäntä Paavali kuoli tuossa rytäkässä. Kymmenysluetteloissa hänet kuitenkin vielä mainitaan jopa vuoteen 1608 saakka. Sen jälkeen talon kymmenykset maksaa Paavalin poika Pekka Paavalinpoika Holappa ainakin vuoteen 1615 saakka. Taloa ei jostain syystä kirjattu maakirjoihin, vaan kymmenykset maksettiin. Tällatavoin saatiin pidettyä talo omalla suvulla. Paavalilla oli myös toinen poika Olli Paavalinpoika Holappa.

Pekka Erkinpoika Holappa asuu Paavali Ollinpojan naapurissa Perukassa alkaen vuodesta 1566. Eli Pekka ilmaantuu 16 vuotta myöhemmin naapuriin, siitä kun Paavali on jo talonsa Perukkaan pykännyt. Millä tavalla nämä kaksi miestä ovat sukulaisia keskenään, ei toistakseksi ole asiakirjoista pystytty vahvistamaan. Kuitenkin yksi oletus on, että Paavalin isä sekä Pekan isä olisivat voineet olla veljeksiä. Lisäksi tähän samaan littyy myös Laitasaaressa asuva Matti Holappa, kuten aiemmin jo mainittiin.

Pekan tila on kooltaan alussa jopa 10 pannia. Vuonna 1569 hänen tilan koko on kasvanut 16 panniin. Sitten vuoteen 1580 mennessä se on jo huikeat 18 pannia ja kymmenen vuotta myöhemmin 22 pannia. Vainovenäläiset polttavat Pekan talon vuonna 1590, mutta Pekka ilmeisesti rakentaa uuden talon saman tien. Talo on veronmaksukykyinen jo vuonna 1593, panninala on vähentynyt 7:ään. Vuonna 1598 Pekka liitetään Laitasaaren Matti Holapan kanssa samalla yhdysviivalla maakirjaan ja tilan kooksi Pekalle merkittiin vuonna 1599 - 14 pannia. Tämäkin jo antaisi osviittaa että Pekka ja Matti olisivat lähisukua keskenään. 

... sekä Sanginjärven kylään

Muhokset seurakunnan historia (web-arkisto) Muhoksen seurakunnan historia (nykyinen sivu)
Kymmenysluettelon rivillä 10 on Holapan suvun toiseksi vanhin täysin varma ja varmistettu Matts Holappa, hän kuoli Utajärven Sangin Holapassa Nro 1. Matti ilmestyy Sangille noin vuonna 1567. Häntä kutsutaan myös käräjäkirjoissa nimellä Mattz Sangilain/en. Tämän Matin isä on Olof Olofinp Holappa.

Matti Olofinpoika Holappa syntynyt noin 1535 - 1538 välillä Jääskessä, rakensi ensimmäisen Holappa Nro 1, (nyk. Lahti) nimisen talon vuonna 1567-68 silloisen Utajärven Sanginjärven kylään. Matin jälkeläisiä ovat lähes kaikki Holappa nimiset ihmiset. – tietysti on paljon sukuun tulleita ja suvusta menneitä Koska ennen vanhaan talon nimestä tuli aina sukunimi isännälle niin monta kertaa kuin vaihtoi taloa.

Holapoista kerättyjä tietoja esim. Paasilinnan veljekset: Arton, Reinon, Ernon esi-isät ovat Holappa nimisiä. Eikä kirjailija Pentti Holappa liene aivan outo lintu tässä maassa. Sukuun kuuluu yli 155 000 henkilöä v.2006, sukuja yli 1000, Matti ja Paavali Holapan jälkipolvitauluja on valmiina runsaat 11600 ja heidän jälkeläisiään n.80-tuhatta.

Toivotan kaikille Holappa nimisille ja sukuun kuuluville työtä, terveyttä, pitkää ikää. Sitkeyttä tästä suvusta löytyy vaikka muille antaa ja kaikkea hyvää. – onnea myös tarvitaan.

Tässä pieni linkki Puolangan Askanmäkeen jossa on asunut useita Holappa sukupolvia 300-vuoden aikana. Askanmäki oli ensimmäisen yhteisen sukujuhlan pitopaikka 17.7.2006. Panoraama Kainuusta

Katso myös Sangin Seppästen kotisivut, joiden esi-isä on Paavo Holappa.

Veli Holappa